Ruokolahden kalastusalue

VESISTÖT

Ruokolahden kalastusalueella sijaitsevat seuraavat Vuoksen vesistöalueen osa – alueet: Virmutjoen, Käringin, Lieviskänjärven, Lökkiönjoen ja Myllyjoen – Vehkajärven valuma – alueet. Ruokolahden kalastusalueella on  203 järveä, joista  kokoluokaltaan isoja (yli 1.000 ha, Haapavesi) on yksi kappale, keskikokoisia (100-500 ha) 15 kappaletta, melko pieniä (16-99 ha) 32 kappaletta ja pieniä (alle 16 ha) 155 kpl. Virtaavia vesiä on 5  kpl. Alueen erikoisuus on Suur – Jukajärvi, hautavajoamajärvi. Kalastusalueen vesipinta - ala on  9.405 hehtaaria.

Ruokolahdella  Kalastusalueen  järvien veden laatu on suurelta osin hyvää. Aikanaan tehdyt isot suo – ja metsäojitukset ovat vaikuttaneet eniten pienten järvien kuntoon. Kiintoaineshuuhtoumat ovat lisänneet ko. järvien happikatoja.

Sininen Haapavesi -hanke

Ruokolahden edustan Saimaan suojeluhanke "Sininen Haapavesi" on käynnistynyt 1.10.2012.

Hankkeen tavoitteena on parantaa Haapaveden tilaa. Haapaveden vesialue on pengerteillä paljolti suljettu matalahko allas, jossa veden vaihtuvuus on pieni. Tästä syystä alue on herkkä pilaantumiselle.

Haapavedellä ei ole pistekuormittajia, vaan kuormitusta tulee ns. hajakuormituksena maataloudesta, metsätaloudesta ja haja-asutuksesta.  Haapavedellä on todettu myös alusveden happivajausta, mikä tarkoittaa järven pohjasedimentistä liukenevaa kuormitusta, ns. sisäistä kuormitusta. Alueella on viime vuosina havaittu sinileväesiintymiä.

Sininen Haapavesi-hankkeen tavoitteena on, että Saimaan rannoilla olisi hyvä asua, mökkeillä ja kokea.

» Lue lisää...

 

KALASTUSALUEEN JÄSENET JA TOIMINTA

Ruokolahden kalastusalueen jäseninä ovat 37 osakaskunnat, 4 vesialueen omistajat, 1 virkistyskalastajien edustajat ja 1 ammattikalastajien edustaja. Ruokolahden kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa ohjaa kalastusalueen ohjesääntö sekä vuonna 1989 kalastusalueen valtakunnan hyväksytty käyttö - ja hoitosuunnitelma. Ruokolahden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaa on tarkistettu ja täydennetty vuonna 2001 » lue lisää. Kalastusalueen vuosikokous pidetään keväisin.

VUOSIKOKOUSPÖYTÄKIRJAT

» vuosikokouspöytäkirja 2016

» vuosikokouspöytäkirja 2015

» vuosikokouspöytäkirja 2014

» vuosikokouspöytäkirja 2013

» vuosikokouspöytäkirja 2012

» vuosikokouspöytäkirja 2011

» vuosikokouspöytäkirja 2010

» vuosikokouspöytäkirja 2009

» vuosikokouspöytäkirja 2008.

KALAKANNAT JA KALASTUS

Ruokolahden kalastusalueen järvissä on luontainen kalalajisto. Muikkua esiintyy sekä pyyntivahvoina kantoina Haapavedellä ja Suur - Jukajärvessä että heikkoina kantoina ainakin Saimaan Ristivedessä,  Käringissä, Ilmajärvessä, Ihalanjärvessä, Vasarilla ja Lapinjärvessä. Suur – Jukajärven Myllyjoki on tunnettu keväinen kuoreen lippoamispaikka.  Alueen järvien kalalajistoa on monipuolistettu istutuksilla (kuha, siika, harjus, taimen). Kalaston rakenne on muuttunut kuitenkin särkikalavaltaiseksi kalastuskulttuurissa tapahtuneen muutoksen johdosta. Kalastuksen harrastajat tavoittelevat suurelta osin vain petokaloja.

RAPUKANNAT

Haapavedellä esiintyy harvoina kantoina jokirapua. Täplärapu on kotiutettu vesialueelle istutuksilla. Täplärapukannat ovat pyyntivahvoja.

LUVAT

Kalastusalue myy kalastus- ja ravustuslupia uuden Haapaveden yhteislupa-alueelle. Lupa – alueen vesipinta – ala on noin 1.000 ha. Luvanmyyntipisteenä toimi Ravintola Alppimaja, Tomi Raijas p. 0400-896914, tomi.raijas@pp.inet.fi. Katso kartta ja luvat tässä. Lisätietoja: Hannu Inkinen p. 0400-651470 ja Esko Ijäs p. 0400-838565.

Lisäksi Haapaveden osakaskunnat myyvät kalastuslupia. Ota yhteyttä osakaskuntien puheenjohtajiin.

KALASTUSRAJOITUKSET

Vesistöalueella ei ole muita kalastuslaista – tai asetuksesta poikkeavia kalastusrajoituksia.