Ruokolahden kalastusalueella sijaitsevat seuraavat Vuoksen vesistöalueen osa – alueet: Virmutjoen, Käringin, Lieviskänjärven, Lökkiönjoen ja Myllyjoen – Vehkajärven valuma – alueet. Ruokolahden kalastusalueella on 203 järveä, joista kokoluokaltaan isoja (yli 1.000 ha, Haapavesi) on yksi kappale, keskikokoisia (100-500 ha) 15 kappaletta, melko pieniä (16-99 ha) 32 kappaletta ja pieniä (alle 16 ha) 155 kpl. Virtaavia vesiä on 5 kpl. Alueen erikoisuus on Suur – Jukajärvi, hautavajoamajärvi. Kalastusalueen vesipinta - ala on 9.405 hehtaaria.
Ruokolahdella Kalastusalueen järvien veden laatu on suurelta osin hyvää. Aikanaan tehdyt isot suo – ja metsäojitukset ovat vaikuttaneet eniten pienten järvien kuntoon. Kiintoaineshuuhtoumat ovat lisänneet ko. järvien happikatoja.
Sininen Haapavesi -hanke
Ruokolahden edustan Saimaan suojeluhanke "Sininen Haapavesi" on käynnistynyt 1.10.2012.
Hankkeen tavoitteena on parantaa Haapaveden tilaa. Haapaveden vesialue on pengerteillä paljolti suljettu matalahko allas, jossa veden vaihtuvuus on pieni. Tästä syystä alue on herkkä pilaantumiselle.
Haapavedellä ei ole pistekuormittajia, vaan kuormitusta tulee ns. hajakuormituksena maataloudesta, metsätaloudesta ja haja-asutuksesta. Haapavedellä on todettu myös alusveden happivajausta, mikä tarkoittaa järven pohjasedimentistä liukenevaa kuormitusta, ns. sisäistä kuormitusta. Alueella on viime vuosina havaittu sinileväesiintymiä.
Sininen Haapavesi-hankkeen tavoitteena on, että Saimaan rannoilla olisi hyvä asua, mökkeillä ja kokea.
Ruokolahden kalastusalueen järvissä on luontainen kalalajisto. Muikkua esiintyy sekä pyyntivahvoina kantoina Haapavedellä ja Suur - Jukajärvessä että heikkoina kantoina ainakin Saimaan Ristivedessä, Käringissä, Ilmajärvessä, Ihalanjärvessä, Vasarilla ja Lapinjärvessä. Suur – Jukajärven Myllyjoki on tunnettu keväinen kuoreen lippoamispaikka. Alueen järvien kalalajistoa on monipuolistettu istutuksilla (kuha, siika, harjus, taimen). Kalaston rakenne on muuttunut kuitenkin särkikalavaltaiseksi kalastuskulttuurissa tapahtuneen muutoksen johdosta. Kalastuksen harrastajat tavoittelevat suurelta osin vain petokaloja.
Haapavedellä esiintyy harvoina kantoina jokirapua. Täplärapu on kotiutettu vesialueelle istutuksilla. Täplärapukannat ovat pyyntivahvoja.
Kalastusalue myy kalastus- ja ravustuslupia uuden Haapaveden yhteislupa-alueelle. Lupa – alueen vesipinta – ala on noin 1.000 ha. Luvanmyyntipisteenä toimi Ravintola Alppimaja, Tomi Raijas p. 0400-896914, tomi.raijas@pp.inet.fi. Katso kartta ja luvat tässä. Lisätietoja: Hannu Inkinen p. 0400-651470 ja Esko Ijäs p. 0400-838565.
Lisäksi Haapaveden osakaskunnat myyvät kalastuslupia. Ota yhteyttä osakaskuntien puheenjohtajiin.
OSAKASKUNTA |
PINTA - ALA |
PUHEENJOHTAJA |
PUHELINNUMERO |
|
|
|
|
Haloniemi |
126 |
Heikki Pellinen |
050-3284101 |
Hännilä |
282 |
Reijo Hänninen |
050-5879010 |
Inkilänmäki |
490 |
Hannu Inkinen |
0400-651470 |
Kotaniemi |
90 |
Juha Haapasalo |
040-7525402 |
Lempiälä |
543 |
Yrjö Hänninen |
0400-226537 |
Suikkala |
495 |
Erkki Inkinen |
050-5980347 |
Syyspohja |
154 |
Ari Suikkanen |
040-5884923 |
Tetriniemi |
448 |
Veijo Komi |
|
Virmujoki |
258 |
Erkki Heino |
05-4348154 |
Vesistöalueella ei ole muita kalastuslaista – tai asetuksesta poikkeavia kalastusrajoituksia.