Rautjärven kalastusalue

Rautjärven kalastusalueella on runsaasti erikokoisia järviä ja virtavesiä. Alueen merkittävimmät järvikalastuskohteet ovat Immalanjärvi, Torsa ja Nurmijärvi. Immalanjärvi on ja tulee olemaan imatralaisten tärkein kalastuskohde Saimaan ja Vuoksen ohella. Torsa on syvä hautavajomajärvi. Nurmijärvi on veden laadultaan maakunnan parhaimpia järviä. Vesistöalueet laskevat vetensä Venäjän puolelle.

 

Immalanjärvi

» Lue lisää...

 

Merkittävin joki on Hiitolanjoki, mikä laskee Laatokkaan. Puolet Hiitolanjoesta kuuluu Parikkalan – Saaren – Uukuniemen kalastusalueeseen.

 

Hiitolanjoki

» Lue lisää...

 

 

 

 KALASTUSALUEEN JÄSENET JA TOIMINTA

Rautjärven kalastusalueen jäseninä ovat 39 osakaskunnat, 1 vesialueen omistajat, 2 virkistyskalastajien edustajat ja 1 ammattikalastajien edustaja. Rautjärven kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa ohjaa kalastusalueen ohjesääntö sekä vuonna 1989 kalastusalueen valtakunnan hyväksytty käyttö - ja hoitosuunnitelma. Rautjärven kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaa on tarkistettu ja täydennetty vuonna 2000 » lue lisää. Kalastusalueen vuosikokous pidetään keväisin.

 

 

VUOSIKOKOUSPÖYTÄKIRJAT

 

 
» Vuosikokouspöytäkirja 2017

» Vuosikokouspöytäkirja 2016

» Vuosikokouspöytäkirja 2015

» Vuosikokouspöytäkirja 2014

» Vuosikokouspöytäkirja 2013

» Vuosikokouspöytäkirja 2012

» Vuosikokouspöytäkirja 2011

» Vuosikokouspöytäkirja 2010

» Vuosikokouspöytäkirja 2009

 

 

KALAKANNAT JA KALASTUS

Rautjärven kalastusalueella on luontainen kalasto. Muikkua esiintyy sekä pyyntivahvoina kantoina Immalanjärvessä, Torsalla, Nurmijärvellä, Rautjärvellä että Loutumalla, Sarajärvellä ja Untamojärvessä. Isokokoista siikaa tavataan Immalanjärvestä. Alueen järvien kalalajistoa on monipuolistettu istutuksilla (kuha, järvisiika, harjus, nieriä, taimen). Kalaston rakenne on muuttunut särkikalavaltaiseksi kalastuskulttuurissa tapahtuneen muutoksen johdosta. Kalastuksen harrastajat tavoittelevat suurelta osin vain petokaloja.

 

Järvien koko antaa mahdollisuuksia toteuttaa tuloksellisesti hoitokalastushankkeita karuilla, särkikalavaltaisilla järvillä. Toisaalta järvien syvyys, pohjan laatu (kivikot, karikot, haot) ja harjoitettu irtouitto voivat estää tai vaikeuttaa tarpeeksi tehokkaiden pyyntitapojen käytön.

 

Hiitolanjoesta ja siihen laskevista jokialueista (Silamusjoki ja Torsanjoki) tulee Etelä – Karjalan merkittävin jokikalastuskohde. Muut jokien kunnostukset lisäisivät virtakalastuskohde tarjontaa Etelä – Karjalassa.

Rautjärven kalastusalueella esiintyy harvoina kantoina jokirapua. Täplärapu on kotiutettu vesialueelle istutuksilla. Täplärapukannat ovat pyyntivahvoja.

Rautjärven kalastusalueen osakaskunnat myyvät osakas - ja kalastuslupia. Ota yhteyttä osakaskuntien puheenjohtajiin.

 

 

Torsan viehekalastuslupa

Torsan ja Pientorsan on viehekalastuksen yhtenäislupa – alue, mikä kattaa Torsan ja Pientorsan kokonaan. Perusluvan hinta 10 euroa, oikeuttaa 3 uistimen vetoon ja virvelöintiin. Laajempi lupa 20 euroa, uistin määrä rajoittamaton ja virvelöintilupa.

 

Pyydettävien kalojen alamitat: taimen 50 cm, kuha 45 cm, harjus 35 cm ja nieriä 60 cm.

 

Luvan myynti: Heimo Hämäläinen, Latvajärvi; Keijo Udd, Torsansalo; Caritan pirtti, Laikko; Simpeleen Urheilu, Simpele.

 

Immalanjärvi

Immalanjärven osakaskunta myy viehekalastuslupia. Vuosiluvan hinta on 20 euroa vetouisteluun ja 5 euroa virvelöintiin.  Luvan myyntipaikkana toimii Urheiluliike Kisa, Vuoksenniska. Osakaslupien osalta ota yhteyttä osakaskunnan puheenjohtajaan Lauri Määttään p. 040-5646624.

 

Vesistöalueella ei ole muita kalastuslaista – tai asetuksesta poikkeavia kalastusrajoituksia.

 

Hiitolanjoki

Kalastus Hiitolanjoella on luvanvarainen. Luvan hinnat ovat 10 euroa (vuorokauslupa, saaliskiintiö 1 kala). Hiitolanjoessa saa kalastaa vain Ritakosken voimalan alapuolella. Kangaskosken alapuolella tarvitaan koskilupa, joita myydään Simpeleen Teboililla ja Simpeleen Urheilussa.
Silamus ja Torsajoki on rauhoitettu kalastukselta viime kesän kalakuolemien johdosta.

 

>> Lue lisää

 

Kalastuskielto viehevälineillä on voimassa 11.09. – 15.11 (KA 17 §) molemmilla jokikohteilla. Lisäksi Hiitolanjoen koskien voimalaitospatojen alapuolella 100 metrin matkalla on kalastus kielletty (KL 26 §).