Suur-Saimaa

VESISTÖ

Suur – Saimaa kuuluu Vuoksen vesistöön ja on maakunnan suurin järviallas. Vesistön suurimmat selät ovatIlkon-, Kaidon – ja Mäntysaartenselät. Läntinen osa ja Vuoksen niska – alueet ovat saaristoisia, joissa suuret selät puuttuvat. Vesistön vesipinta – ala on 72.000 hehtaaria (Etelä – Suomen lääni). Suur – Saimaan veden laatu vaihtelee erinomaisen (Kyläniemen pohjoispuoli) hyvän (Etelä – Saimaa, tyydyttävän (Haukiselkä) ja välttävän (Kaukaan, Pulpin ja Kaukopään edustat) välillä Suomen ympäristökeskuksen vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan.

KALASTUSALUEEN JÄSENET JA TOIMINTA

Suur - saimaan kalastusalueen jäseninä ovat 62 osakaskunnat, 15 vesialueen omistaja, 2 virkistyskalastajien edustajat ja 1 ammattikalastajien edustaja. Suur - Saimaan kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa ohjaa kalastusalueen ohjesääntö sekä vuonna 2011 kalastusalueen valtakunnan hyväksytty käyttö - ja hoitosuunnitelma. Suur - Kalastusalueen vuosikokous pidetään keväisin.

VUOSIKOKOUKSET

vuosikokouspk12019ssaimaa.pdf

vuosikokouspksuursaimaa2018.pdf 

» Vuosikokouspöytäkirja 2017
» Vuosikokouspöytäkirja 2016

» Vuosikokouspöytäkirja 2015

» Vuosikokouspöytäkirja 2014

» Vuosikokouspöytäkirja 2013

» Vuosikokouspöytäkirja 2012

» Vuosikokouspöytäkirja 2011

» Vuosikokouspöytäkirja 2010

» Vuosikokouspöytäkirja 2009

KALAKANNAT

Suur – Saimaalla tavataan maakunnan monipuolisin kalalajisto ainakin 32 eri kalalajia. Vesialueen tärkein talouskalalaji on muikku. Etelä-Saimaan ja Vuoksen kalataloudellinen tarkkailuohjelma seuraa kalastorakenteen muutoksia etenkin tärkeimpien saaliskalalajien muikun ja siian osalta. Muikkukannat vaihtelevat eri selkäalueilla kalastuksen voimakkuuden mukaan. Tässä Etelä-Saimaan ja Vuoksen kalataloudellinen tarkkailuraportti vuonna 2011.  Muut tärkeät virkistyskalalajit ovat taimen, lohi, nieriä, harjus, siika, kuha, hauki ja ahven. Suur – Saimaan erikoisuuksia ovat Saimaan lohi (www.jarvilohi.fi) ja järvikutuinen harjus. Vesialueen kalakantoja on seurattu kalastustiedustelun, hankkeseurannan, kirjanpitokalastuksen, koekalastusten ja saalis-seurannan kautta. Tietoa kalastuksen saalista tarvitaan.

KALAKANTOJEN SEURANTA

Vieheluvan kalastustiedustelu
Suur-Saimaan kalastusalue tekee kalastusalueen vieheluvan lunastaneille kalastustiedustelun vuodelta 2010. Näitä tietoja tullaan käyttämään apuna kalavesien käytön suunnittelussa (mm. lohi-istutukset) kalastusalueella. >>Lue lisää.

Tietoa viehekalastuksen saalista tarvitaan. Tästä saat viehesaalislomake. Lomakkeen palautteiden kesken arvotaan viisi kpl 100 euron arvoista lahjakortti.

Verkkokirjanpitokalastus
Suur-Saimaan alueella kirjanpitokalastus on käynnistynyt vuonna 1988 osana koko Etelä-Karjalan kalavesien kalastusaluekohtaista kalastoseurantaa, jonka toteuttamisesta on vastannut Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry. Maksamme verkkokirjanpitokalastajille 50 € palkkio veneen kilometrikorvauksen muodossa. Lisäätietoa: Aarno Karels p. 040-5171785 tai Vesa Tiitinen p. 0400-716120. Tästä saat verkkosaalislomake.

RAPUKANNAT

Suur – Saimaalla esiintyy harvoina kantoina jokirapua. Täplärapu on kotiutettu vesialueelle istutuksilla. Täplärapukannat ovat pyyntivahvoja eri puolilla Suur – Saimaata.

KALASTUSRAJOITUKSET 

MMM on nostannut 1.1.2014 lähtien järvilohen ja järvitaimenen alamitan 60 cm ja harjuksen 35 cm Suur - Saimaalla. Saimaannieriä rauhoitetaan täydellisesti, eli sen pyynti ja saaliiksi ottaminen on kokonaan kiellettyä. >> katso tästä.

Lisäksi vesialueella on voimassa MMM norpan suojelemiseksi tekemät päätökset http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/kalastus_riista_porot/vapaa_ajankalastus/saimaannorppa/Kalastusrajoitukset.html. Vesistöalueella ei ole muita kalastuslaista – tai asetuksesta poikkeavia kalastusrajoituksia.
Laaja verkkokalastuskielto astuu voimaan Saimaalla, jossa kaikkia Saimaalla kalastavia pyydetään välttämään verkko- ja täkykoukku- kalastusta 15.4.-30.6. välisenä aikana, jotta saimaan- norpan jälkikasvu voidaan turvata lue lisää....

PÄÄTÖS KALASTUSLAIN 8&:N MUIKAISEN ONKIMISEN, PILKKIMISEN JA VIEHEKALASTUKSEN KIELTÄMISESTA HARJUKSEN RAUHOITUSALUEELLA SUUREN MÄNTYSAAREN YMPÄRILLÄ. >> KATSO TÄSTÄ

Suur-Saimaan verkkokieltoalueet

» katso kartta kalastuskieltoalue

KALASTUSLUVAT

Onkimiseen ja pilkkimiseen ei tarvita lupaa. Lisäksi alle 18-vuotiaat ja 65 vuotta täyttäneet eivät tarvitse lupaa viehekalastukseen, jos kalastusta harjoitetaan yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä tai uistelemalla yhdellä vieheellä ja/tai painovieheellä.

Suur – Saimaan osakaskunnat myyvät osakas – ja kalastuslupia. Ota yhteyttä osakaskuntien puheenjohtajiin.

*) vesialueita myös Pien - Saimaalla

Kalastuslupana on maksutosite, mikä on pidettävä mukana ja esitettävä vaadittaessa kalastuksenvalvojalle.

YHTEISLUPAALUE

Kalastusalue myy kalastus- ja ravustuslupia uuden Siitolan osakaskunnan yhteislupa-alueelle. Lupa – alueen vesipinta – ala on noin 2.000 ha. Luvanmyyntipisteenä toimivat Urheilu - Kisa, Vuoksen kalapuisto (taisto Kainulainen) ja osakkaille Jari Mansikka, savikannantie 154, 55610 imatra, p. 0500-858913, jari.mansikka@pp.inet.fi.

Katso kartta ja luvat tässä. Lisätietoja: Juhani Kiisseli, p. 0400-593839.

Vuoksi

Vesistö

Vuoksi on Suomen suurimman vesistön laskujoki. Joki saa alkunsa Imatralta ja laskee noin 150 kilometrin päästä Laatokkaan. Vuoksesta on noin 13 kilometriä Suomen puolella. Vuoksi on maakunnan suurin ympärivuotinen virtakalastuskohde.

Kalakannat

Vuoksen alkuperäiseen kalalajistoon on kuulunut sekä varsinaisia vaellus – että paikalliskalalajeja.  Nykyisin varsinaisia vaelluskalalajeja ovat vähäisessä määrin Saimaalta laskutuvat järvilohi ja – taimen ja muikku. Taimenkantoja tuetaan säännöllisillä istutuksilla. Paikalliskalalajeja on ainakin 22 kappaletta. Joen runsain saaliskalalaji on siika, mistä esiintyy ainakin plankton – ja vaellussiikakannat. Vuoksen erikoisuus on vahva oma harjuskanta. Tietoa lisää löydät tässä.

Rapukannat

Vuoksella esiintyy harvoina kantoina jokirapua. Mellonlahteen täplärapu on kotiutettu istutuksilla.  Joki- ja täplärapukannat ovat pyyntivahvoja Mellonlahdella.

Luvat

 Luvat voi lunastaa mm. www.kalaluvat-etelakarjala.fi.

Kalastusrajoitukset

Vuoksella kalastaminen ei ole sallittu läänikohtaisella viehekortilla. MMM on nostannut 1.1.2014 lähtien järvilohen ja järvitaimenen alamitan 60 cm ja harjuksen 35 cm Suur - Saimaalla. Saimaannieriä rauhoitetaan täydellisesti, eli sen pyynti ja saaliiksi ottaminen on kokonaan kiellettyä. >> katso tästä. Muut Vuokseen liittyvät kalastusrajoitukset löydät tässä.